Kiinankääpiötulilisko terraariossa
KIINANKÄÄPIÖTULILISKO
Alkuperä: Kiina
Elinikä: 10-15 vuotta
Koko: max. 10 cm
Väritys: yleisväriltään tumma, vatsapuolella keltaisia/oransseja laikkuja
YLEISTÄ
Kiinankääpiötulilisko (Hypselotriton orientalis, ent. Cynops orientalis) on Kiinasta kotoisin oleva pienehkö salamanterieläin. Nimestään huolimatta tuliliskot eivät ole liskoja, vaan kuuluvat sammakkoeläimiin. Vuonna 2009 laji jaettiin taksonomisesti sukuun Hypselotriton seitsemän muun Kiinassa tavattavan lajin tavoin. Sukuun Cynops jäivät japanilaiset miekkahäntätulilisko (C. ensicauda) sekä japanintulilisko (C. pyrrhogaster). Luonnossa laji elää viileissä, seisovissa tai hitaasti virtaavissa puroissa ja lampareissa. Tuliliskot hengittävät keuhkojen lisäksi myös ihollaan. Kiinankääpiötulilisko on lievästi myrkyllinen.
ASUMUS & HOITO
Asumuksena kiinankääpiötuliliskolla tulee olla akvaterraario eli akvaario, jossa on maa-alue. Maa-alueen voi toteuttaa monella eri tapaa, esimerkiksi lasilevyn avulla, pengertämällä soraa tai kelluvalla korkkikaarnalla. Näistä jälkimmäinen vaihtoehto on käytössä omilla kiinankääpiöilläni. Akvaterraariossa tulee olla tiivis kansi, sillä tuliliskot pystyvät kiipeämään myös lasia pitkin. Akvaarioissa käytettäviä kansilaseja kannattaa välttää, sillä niitä käytettäessä ilma vaihtuu huonosti ja veden lämpötila voi kohota liikaa. Kantena voi käyttää esimerkiksi kehykseen pingotettua hyönteisverkkoa. Myös reikäpellistä saa tukevan kannen.
Akvaariossa tulisi olla mahdollisimman paljon vettä, sillä vaikka tuliliskot pärjäävät vähemmälläkin, sitä helpommin vesi voi puskuroida erilaisia muutoksia - kuten lämpötilan vaihteluita - mitä enemmän sitä on. Myös kasvillisuutta tulisi olla runsaasti. Elävät kasvit suodattavat vedestä epäpuhtauksia ja auttavat näin pitämään akvaarion veden parempana. Veden tulee olla kylmää, mielellään 20°C tai alle eikä vedenparannusaineita ei saa käyttää. Pohjamateriaalin tulee olla sellaista, että tulilisko ei pysty vahingossakaan nielemään sitä. Akvaarion pohjalla kannattaa käyttää siis kiinankääpiön päätä isompaa, pyöreää soraa, johon tulilisko ei pysty vahingoittamaan herkkää ihoaan. Toinen vaihtoehto on erittäin hienojakoinen hiekka, mutta suolitukoksen riski on olemassa hiekkaa käytettäessä.
Suodatinta kiinankääpiötuliliskojen akvaariossa ei kannata käyttää, sillä sisäsuodattimen aiheuttama tärinä stressaa useimpia tuliliskoja. Ulkosuodattimen voi hankkia, jos vesilitroja on tarpeeksi. Vesi pysyy kyllä hyvin puhtaana säännöllisellä viikoittaisella vedenvaihdolla. Vettä vaihdetaan kerralla vain noin neljäsosa. Lämmitintä ei viileiden vesien asukit kaipaa, vaan ongelmaksi voi erityisesti kesällä muodostua veden lämpötilan liiallinen nousu. Vettä voi yrittää viilentää siirtämällä akvaterraario pois ikkunoiden luota, laittamalla jääpaloja/-pulloja veteen sekä erilaisilla tuulettimilla. Varsinaista valoa ei tulilisko itsessään tarvitse, mutta sen sijaan kasvit voivat paremmin oikeanlaisessa valaistuksessa. Myös tuliliskoilla tulisi pitää jonkinlainen vuorokausirytmi, joka on noin 12 tuntia valoisaa ja 12 pimeää.
RAVINTO
Kiinankääpiötuliliskot ovat petoeläimiä, jotka syövät itseään pienempiä selkärangattomia, kuten hyönteisiä ja nilviäisiä. Ruoka voi olla monessa eri muodossa, kuten kuivattuna, pakastettuna tai elävänä. Elävää ravintoa kannattaa suosia sen parempien ravintoarvojen vuoksi. Elävänä kiinankääpiöille voi tarjota esimerkiksi matoja, sirkkoja, kärpäsiä ja toukkia. Ruokahyönteistä valitessa on tärkeää suhteuttaa ruoan ja tuliliskon koko toisiinsa. Pienelle kiinankääpiötuliliskon poikaselle riittää pari pientä surviaissääsken toukkaa kun taas aikuiselle yksilölle voi antaa jo useamman kastelieron. Sopivan ruokamäärän oppii parhaiten käytännössä kokeilemalla. Itse ruokin vuotiaita poikasia joka tai joka toinen päivä muutamalla kuivatulla surviaissääsken toukalla. Aikuiset tuliliskot saavat normaalisti muutaman kerran viikossa sulatettuja tai kuivattuja surviaissääsken toukkia sen verran, kuin ne syövät noin puolessa tunnissa. Syömättä jäänyt ruoka huonontaa vedenlaatua, joten liiallista ruokintaa tulee välttää.
Ruokaeläimen voi tarjoilla pinseteistä, päästää vapaaksi akvaterraarioon tai jättää esimerkiksi akvaarion pohjalla olevaan kuppiin. Varsinkin nuorille kiinankääpiöille voi olla hyvä päästää eläviä siivettömiä banaanikärpäsiä akvaarion maa-alueelle, jolloin tuliliskot voivat itse metsästää ravintonsa. Pinseteistä ruokkimalla taas saa tietää tarkalleen kuinka paljon ruokaa tuliliskot syövät. Monet pitävät akvaariossa ruokakuppia, johon laitetaan esimerkiksi pakastettuja surviaissääsken toukkia. Omat kiinankääpiötuliliskoni ovat oppineet syömään pinseteistä ja pidänkin sitä kätevänä keinona ruokkia varsinkin vielä maavaiheessa olevia poikasia. Kaikki tuliliskot eivät välttämättä tajua kuolleen liikkumattoman hyönteisen olevan ruokaa, jolloin ruokahyönteistä kannattaa heilutella tuliliskon edessä matkien elävän hyönteisen liikettä.
LISÄÄNTYMINEN & KEHITYS
Kiinankääpiötuliliskon ollessa vaihtolämpöinen eläin, myös sen munien ja toukkien kehittyminen on riippuvainen veden lämpötilasta. Naaraat munivat lisääntymiskaudella keskimäärin noin sata munaa, jotka ne kiinnittävät vesikasvien lehtien pinnoille. Hedelmöitetyt munat alkavat kuoriutua muutaman viikon kuluttua munimisesta. Vastakuoriutunut toukka on sentin pituinen. Toukan muodonvaihdos kohti aikuista tuliliskoa alkaa kidusten surkastumisella, jonka jälkeen poikanen nousee maalle. Maavaihe kestää kuukausista jopa vuosiin. Nuorilla kiinankääpiöillä kestää noin yhdestä kolmeen vuotta sukukypsyyden saavuttamisessa.
YHTEENVETO
Kiinankääpiötulilisko on pienin ja yleisin kolmesta lemmikkinä pidettävästä tuliliskolajista. Laji on helppohoitoinen, kunhan akvaarion veden lämpötila saadaan pidettyä tarpeeksi alhaisena. Monet eläinkauppojen kiinankääpiöistä tulevat epäeettisistä oloista, joten kannattaa suosia vastuullisia kasvattajia sekä aikuisia kodinvaihtajia.
LÄHTEET:
1. Niina & Joonas Gustafsson: Tuliliskot ja muut akvaattiset salamanterieläimet. Sammakkolampi. 2015
Asumuksena kiinankääpiötuliliskolla tulee olla akvaterraario eli akvaario, jossa on maa-alue. Maa-alueen voi toteuttaa monella eri tapaa, esimerkiksi lasilevyn avulla, pengertämällä soraa tai kelluvalla korkkikaarnalla. Näistä jälkimmäinen vaihtoehto on käytössä omilla kiinankääpiöilläni. Akvaterraariossa tulee olla tiivis kansi, sillä tuliliskot pystyvät kiipeämään myös lasia pitkin. Akvaarioissa käytettäviä kansilaseja kannattaa välttää, sillä niitä käytettäessä ilma vaihtuu huonosti ja veden lämpötila voi kohota liikaa. Kantena voi käyttää esimerkiksi kehykseen pingotettua hyönteisverkkoa. Myös reikäpellistä saa tukevan kannen.
Suodatinta kiinankääpiötuliliskojen akvaariossa ei kannata käyttää, sillä sisäsuodattimen aiheuttama tärinä stressaa useimpia tuliliskoja. Ulkosuodattimen voi hankkia, jos vesilitroja on tarpeeksi. Vesi pysyy kyllä hyvin puhtaana säännöllisellä viikoittaisella vedenvaihdolla. Vettä vaihdetaan kerralla vain noin neljäsosa. Lämmitintä ei viileiden vesien asukit kaipaa, vaan ongelmaksi voi erityisesti kesällä muodostua veden lämpötilan liiallinen nousu. Vettä voi yrittää viilentää siirtämällä akvaterraario pois ikkunoiden luota, laittamalla jääpaloja/-pulloja veteen sekä erilaisilla tuulettimilla. Varsinaista valoa ei tulilisko itsessään tarvitse, mutta sen sijaan kasvit voivat paremmin oikeanlaisessa valaistuksessa. Myös tuliliskoilla tulisi pitää jonkinlainen vuorokausirytmi, joka on noin 12 tuntia valoisaa ja 12 pimeää.
RAVINTO
Kiinankääpiötuliliskot ovat petoeläimiä, jotka syövät itseään pienempiä selkärangattomia, kuten hyönteisiä ja nilviäisiä. Ruoka voi olla monessa eri muodossa, kuten kuivattuna, pakastettuna tai elävänä. Elävää ravintoa kannattaa suosia sen parempien ravintoarvojen vuoksi. Elävänä kiinankääpiöille voi tarjota esimerkiksi matoja, sirkkoja, kärpäsiä ja toukkia. Ruokahyönteistä valitessa on tärkeää suhteuttaa ruoan ja tuliliskon koko toisiinsa. Pienelle kiinankääpiötuliliskon poikaselle riittää pari pientä surviaissääsken toukkaa kun taas aikuiselle yksilölle voi antaa jo useamman kastelieron. Sopivan ruokamäärän oppii parhaiten käytännössä kokeilemalla. Itse ruokin vuotiaita poikasia joka tai joka toinen päivä muutamalla kuivatulla surviaissääsken toukalla. Aikuiset tuliliskot saavat normaalisti muutaman kerran viikossa sulatettuja tai kuivattuja surviaissääsken toukkia sen verran, kuin ne syövät noin puolessa tunnissa. Syömättä jäänyt ruoka huonontaa vedenlaatua, joten liiallista ruokintaa tulee välttää.
Ruokaeläimen voi tarjoilla pinseteistä, päästää vapaaksi akvaterraarioon tai jättää esimerkiksi akvaarion pohjalla olevaan kuppiin. Varsinkin nuorille kiinankääpiöille voi olla hyvä päästää eläviä siivettömiä banaanikärpäsiä akvaarion maa-alueelle, jolloin tuliliskot voivat itse metsästää ravintonsa. Pinseteistä ruokkimalla taas saa tietää tarkalleen kuinka paljon ruokaa tuliliskot syövät. Monet pitävät akvaariossa ruokakuppia, johon laitetaan esimerkiksi pakastettuja surviaissääsken toukkia. Omat kiinankääpiötuliliskoni ovat oppineet syömään pinseteistä ja pidänkin sitä kätevänä keinona ruokkia varsinkin vielä maavaiheessa olevia poikasia. Kaikki tuliliskot eivät välttämättä tajua kuolleen liikkumattoman hyönteisen olevan ruokaa, jolloin ruokahyönteistä kannattaa heilutella tuliliskon edessä matkien elävän hyönteisen liikettä.
LISÄÄNTYMINEN & KEHITYS
Kiinankääpiötuliliskon ollessa vaihtolämpöinen eläin, myös sen munien ja toukkien kehittyminen on riippuvainen veden lämpötilasta. Naaraat munivat lisääntymiskaudella keskimäärin noin sata munaa, jotka ne kiinnittävät vesikasvien lehtien pinnoille. Hedelmöitetyt munat alkavat kuoriutua muutaman viikon kuluttua munimisesta. Vastakuoriutunut toukka on sentin pituinen. Toukan muodonvaihdos kohti aikuista tuliliskoa alkaa kidusten surkastumisella, jonka jälkeen poikanen nousee maalle. Maavaihe kestää kuukausista jopa vuosiin. Nuorilla kiinankääpiöillä kestää noin yhdestä kolmeen vuotta sukukypsyyden saavuttamisessa.
YHTEENVETO
Kiinankääpiötulilisko on pienin ja yleisin kolmesta lemmikkinä pidettävästä tuliliskolajista. Laji on helppohoitoinen, kunhan akvaarion veden lämpötila saadaan pidettyä tarpeeksi alhaisena. Monet eläinkauppojen kiinankääpiöistä tulevat epäeettisistä oloista, joten kannattaa suosia vastuullisia kasvattajia sekä aikuisia kodinvaihtajia.
LÄHTEET:
1. Niina & Joonas Gustafsson: Tuliliskot ja muut akvaattiset salamanterieläimet. Sammakkolampi. 2015
2. Darrel Frost and The American Museum of Natural History: Cynops Tschudi, 1838. Amphibian Species of the World 6.0. 2018